Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
Tutkimuksen perustavoitteena on verrata suomalaisen palkansaajan palkkatasoa eri näkökulmista lähinnä eri EU-maissa työskentelevien palkansaajien palkkoihin. Tiedon lähteenä on EU:n tulo- ja elinolotutkimuksen aineisto eli ns. EU-SILC -aineisto. Suurin osa vertailuista on tehty kokoaikaisille palkansaajille. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2011.
Nykyisten EU-maiden joukossa Suomen kokoaikaisten palkansaajien keskimääräi-nen palkkataso, 3132 euroa kuukaudessa vuonna 2011, on EU-keskitasoa korkeampi. Palkkataso on Suomea korkeampi esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa. Myös Ruot-sissa palkkataso on hieman Suomea korkeampi, mutta ero on hyvin pieni. Saksassa palkat ovat jonkin verran Suomea matalampia. Hintatasoerojen huomioon ottaminen muuttaa Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Saksan välisen järjestyksen.
Suomessa palkkojen hajonta on vertailumaiden joukossa neljänneksi pienintä. Vähäisintä se on Tanskassa. Baltian maat ja Saksa ovat maita, joissa korkeiden ja matalien palkkojen väliset erot ovat suuria. Näitä maita yhdistää se, että palkoista sovitaan varsin hajautetusti. Toisaalta pienen palkkahajonnan omaavissa maissa, kuten Pohjoismaissa, palkkasopimukset tehdään koordinoidusti.
Suomi on maa, jossa matalapalkkaisuutta on suhteellisen vähän. Määriteltäessä matalapalkkatyö työksi, josta saatava palkka on 2/3-osaa mediaanipalkasta, matalapalkkaisuuden rajaksi tulee Suomessa noin 1900 euroa. Heitä oli kokoaikaisista työn-tekijöistä vuonna 2011 noin 15 prosenttia. Esimerkiksi Saksassa matalapalkkatöissä oli selvästi enemmän työntekijöitä, 23 prosenttia kokoaikaisista työntekijöistä.
Sukupuolten välisessä palkkaerovertailussa Suomi kuuluu suhteellista palkkaeroa mittarina käytettäessä vertailumaiden puoliväliin. Suhteellinen palkkaero naisten ja miesten välillä vaihtelee runsaan 70 ja 90 prosentin välillä. Suomessa se oli vuonna 2011 84 prosenttia.
Suomessa korkeasti koulutettujen palkat ovat suhteellisen matalia ja vähemmän koulutusta saaneiden palkat suhteellisen korkeita. Toisaalta esimerkiksi Ruotsi on maa, jossa vähemmän koulutusta saaneiden palkat ovat korkeampia kuin Suomessa.
Palkat eivät välttämättä nouse iän myötä. Isossa-Britanniassa, Tanskassa ja Saksassa keski-ikäiset ovat parhaiten ansaitseva ikäryhmä. Suomessa ja Norjassakin vanhin ikäryhmä ansaitsee vain vähän enemmän kuin keski-ikäiset. Virossa nuoret ansaitsevat yli 54-vuotiaita enemmän.
Talouskriisivuosien erityispiirre on ollut se, että joissain maissa nimellispalkat ovat laskeneet. Selvintä lasku on ollut Kreikassa, mutta keskimääräinen palkkataso on laskenut myös Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa.
Julkaistu: 3.12.2014
ISBN: 978-952-209-132-1 (painettu) | 978-952-209-133-8 (pdf)
ISSN: 1795-2832 (painettu) | 2242-6914 (pdf)
Hinta: 13,50 €
Lehdistötiedote
Julkaisu PDF-muodossa