Miksi vanhemmuutta lykätään?

Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista

Perhebarometri 2017

Syntyvyys on laskenut Suomessa jo seitsemän vuotta peräkkäin. Lapsettomia on yhä enemmän ja suurperheitä yhä vähemmän. Muutos herättää pohtimaan sitä, mitä on tapahtunut suomalaisessa lastensaantimaisemassa. Perhebarometri 2017 selvittää, mitä nuoret suomalaiset ajattelevat lasten saamisesta ja vanhemmuudesta.

Syntyvyyden lasku johtuu suurelta osin siitä, että vanhemmuutta lykätään yhä myöhemmäksi. Vanhemmuuden ajoittumisessa on suuria, jopa kymmenen vuoden eroja koulutusryhmien välillä. Opiskeluvuodet, huoli asemasta työmarkkinoilla ja pidentyneen nuoruuden kulttuuri vaikuttavat perheellistymisen ajankohtaan.

Miltä tuntuu, kun yhteiskunnalliset odotukset kilpailevat yhä kiivaammin ihmisten hedelmällisten vuosien kanssa? Vaikuttavatko äitiys ja isyys muuhun elämään samalla tavoin, toteutuuko tasa-arvoinen vanhemmuus? Tutkimuksessa haastateltiin nuoria aikuisia heidän lastensaantitoiveistaan ja elämänsuunnitelmistaan. Lisäksi tarkasteltiin vanhemmuuden ajoitusta ja taloudellisia vaikutuksia edustavilla aineistoilla.

Julkaisun tiedot

Julkaisun tiedot
Julkaisija Väestöliitto ry, Väestöntutkimuslaitos
Kirjoittaja Anna Rotkirch, Kristiina Tammisalo, Anneli Miettinen ja Venla Berg
ISBN 978-952-226-193-9
Kustantaja Väestöliitto ry
Taitto Lena Malm
Sivumäärä 122

Kirjoittajat

Anna Rotkirch, Kristiina Tammisalo, Anneli Miettinen ja Venla Berg

Rotkirch A., Tammisalo K., Miettinen A. & Berg V. (2017). Miksi vanhemmuutta lykätään? Nuorten aikuisten näkemyksiä lastensaannista. Perhebarometri 2017. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos.