Hyvän hallinnon muunnelmat: julkisoikeudellinen tutkimus

Tiedostolataukset

Kirjoittajat

Ida Koivisto

Avainsanat:

hyvä hallinto, hallinto, julkisoikeus, diskurssi, lakikieli

Tiivistelmä

Hyvä hallinto on käsite, jonka yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut 1990-lu­vulta alkaen niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalistikin. Se on noussut yllät­tävän nopeasti vakiintuneempien oikeusvaltion symbolien kuten oikeusvaltiope­riaatteen ja perus- ja ihmisoikeuksien rinnalle. Hyvä hallinto on alettu hahmottaa yhä enemmän yksilöllisenä oikeutena. Toisaalta käsitettä voidaan käyttää viit­taamaan myös esimerkiksi viranomaisten käyttäytymisvaatimuksiin, eettisiin periaatteisiin, hallinnon sisäiseen organisaatioon, taloudelliseen tehokkuuteen, kokonaisvaltaiseen hallintoideologiaan tai yleisesti yhteiskunnalliseen kehityk­seen.

Käsite onkin varsin epämääräinen, eikä aina ole selvää, mihin sillä viitataan. Tutkimuksessa tarkastellaan tätä epämääräisyyttä monesta eri näkökulmasta. Keskeisiä ovat sekä hyvän hallinnon käsitteen historialliset viitekehykset että etenkin sen nykymuodot. Tutkimuksen perusargumentti on, että hyvän hallinnon käsite saa sisältönsä sillä perusteella, millaisella käsitteistöllä tai missä diskurs­sissa siitä puhutaan. Kyse on merkityksen muodostumisen tavoista sekä tiedon ja vallan suhteesta. Tutkimuksessa käsitellään erillisinä kertomuksinaan oikeu­dellista diskurssia, eettistä diskurssia, tehokkuusdiskurssia ja kehitysdiskurssia. Ajatuksena on, että eri diskursseissa muodostuvat merkitykset voivat joutua jännitteiseen suhteeseen keskenään. Tämä erilaisten mutta yhtä oikeutettavien mieltämistapojen moneus on käsitteen hahmottomuuden taustalla. Yhtä, muita oikeampaa merkitystä ei voida määrittää.

Tutkimuksessa merkittäviä ovat hallinto-oikeudelliset, oikeusteoreettiset ja diskurssianalyyttiset kysymyksenasettelut. Oikeuden, kielen ja vallan suhteet muodostavat teoksen metodisen perustan. Se soveltuu luettavaksi kaikille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisen vallankäytön erilaisista oikeutuksista ja oi­keuden rajojen tapauskohtaisesta määrittymisestä.

Väitöskirja: Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2011.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2011-01-01

Verkkokirjan ISSN

2814-8053

Painetun kirjan ISSN

0356-7206